Pieter Wispelwey konsertoi Musiikkitalossa 12.11.2014. Harmikseni huomasin, että konsertti on lähes loppuunmyyty... vain muutama hajapaikka hattuhyllyllä vapaana. Olisi ollut mahtava päästä katsomaan hänen soittoaan permannolta, mutta ehkäpä lippuja vapautuu lähellä esityspäivää. Hattuhyllyltä toki kuulee musiikin, mutta itse sellistiä tai kapellimestaria ei voi seurata. Jos en soittaisi selloa, se tuskin haittaisi liiaksi. Mutta nyt haluan NÄHDÄ kuinka taitava sellisti soittaa, kuinka hän tulkitsee musiikkia ja eläytyy. Tulossa on muitakin sellokonserttoja, mutta netin kautta pahasti näytti myös siltä, että tammikuun Steven Isserlisin konsertti on jo nyt loppuunmyyty.
Pieter on haastattelussa omien sanojensa mukaan soittanut selloa 2-vuotiaasta asti ja edelleen suhtautuu harjoitteluun ja soittamiseen suurella intohimolla. " Se on koukuttavaa".
Ennen kuin itse aloin soittaa selloa, luin muutamia englannin kielisiä blogeja, joissa amatöörisellistit harjoittelivat päivittäin. Ajattelin, että siitähän tulee minulle harrastus... onneksi en aio vaatia itseltäni sentään noin paljon, että joka päivä pitäisi soittaa. Mutta kas kummaa, nykyisin soitan päivittäin. En siksi, että pitää soittaa, vaan kuten Wispelwey haastattelussa myös totesi: "...jos harjoittelupäivä jää välistä, soittamista (selloa) tulee heti ikävä". Tämä on totta. Sellon soittaminen on kuin terapiaa, omaa laatuaikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti