Tänään olikin viimeinen sellotunti opettajani kanssa tänä vuonna, mutta tunnit hänen kanssaan jatkuvat heti vuoden vaihteessa. Siihen asti saan käydä hänen poikansa tunneilla. On kiinnostavaa nähdä kuinka samalla tai eri tavalla hän opettaa. Menen siis suurella mielenkiinnolla hänen tunneilleen :)
Huomaan kaipaavani haastetta soittamiseen ja sitä tänään sainkin. Mainitsin tunnin alussa löytäneeni kirjastosta aarteen ( G. Schirmer intrumental library; The cello collection) ja pyysin apua Jupiter-sävellyksen vaihtoehtoiseen soittoversioon, jossa noustaan 4. asemaan. Aloitimme tänään siis tunnin soittaen Jupiteria. Harmi etten löytänyt tähän youtubesta kyllin hyvää versiota Jupiterin choralesta soitettuna sellolla, se on niin kaunis!
Siirtyminen 1. asemasta 4. asemaan on suhteellisen helppo, mutta paluu 4. asemasta takaisin 1. asemaan tuottaa hankaluutta. Lihasmuistia ei siis vielä ole, mutta harjoittelulla käsi alkaa löytää tiensä oikeaan kohtaan. Mutta juuri tätä nyt kaipaan, uutta haastetta, joka ruokkii soittamisen nälkää.
Soitimme myös aiemmin mainitsemaani Bachin Minuet no 1 (Suzuki School vol 2), jossa harjoittelimme 2. asemaan siirtymistä. Aina tuntuu, että tunneilla jännitän liikaa ja tästä syystä soittaminen ei jännittyneisyyden vuoksi onnistu niin kauniisti kuin kotona. Kotona olen jo harjoitellut myös vibratoa, joka alkaa sujua jo paremmin (aluksi se tuntui todella vaikealta!). Tunneilla en edes ehdi ajatella vibratojen lisäämistä soittamiseeni, mutta emmehän sitä ole vielä harjoitelleetkaan.
Youtubessa on kymmeniä videoita vibraton oppimisesta. Kaikki olen katsonut. Ja moneen kertaan. Yhtä kaikki olen tullut siihen lopputulokseen, että sitä asiaa ei voi oppia niin, että toinen sanoo ja sinä teet. Ei vaikka kuinka yrittäisit selittää, mitä vibratossa tapahtuu. Se pitää hoksata itse, vähän niin kuin pyörällä ajo. En ole ottanut asiasta stressiä, aika ajoin olen yrittänyt lisätä vibratoa soittooni ja sitten taas jättänyt asian odottamaan. Nyt Jupiteria soitellessani lisäsin vibratoa muutamaan kohtaan ja kas, sehän kuulosti ihan vibratolta! Ehkäpä se sieltä alkaa löytyä... Pelottaa vain, että opin sen jotenkin väärin. Siksi en ole myöskään pitänyt asian kanssa kiirettä. Ehkäpä otan vibraton puheeksi vielä syksyllä tunneilla.
Arvokkaana korjauksena muutimme tänään 1. asemassa 2. sormen asentoa ylemmäksi, jolloin esimerkiksi C soi puhtaammin A-kielellä. Siihen pitänee kiinnittää enemmän huomiota.
Lisäksi soitin Mozartin Maytime (hyvää harjoittelua kaarijousitukselle) sekä Bachin Minuet no 2:n (venytys D-kielellä ½ asemaa alaspäin tuottaa vielä ongelmia, pitää venytellä pikkurilliä :D )
Näillä näkymin jatkossa siirryn soittamaan Suzuki Cello School vol 2 kirjaa. Onneksi tilasin netistä kyseisen kirjan. Lisäksi hieman joulumusiikkia, jotta pääsee sitten sellolla fiilistelemään niitäkin :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti