Kevät on kiireistä aikaa, viime bloggauksesta onkin jo kulunut tovi! Sellon soitto on jatkunut tosin taustalla koko ajan. Bachin I preludesta olemme nyt käyneet kaikki kohdat läpi yhdessä soittaen ja yksityiskohtia hioen. Tuntuu mahtavalta, että pystyn nyt soittamaan tuon sävellyksen, jota viime syksynä aloimme harjoitella! Kestää tosin vuosia, ennen kuin tuosta on esitettäväksi...
Feuillardin vihkoa olemme käyttäneet tunneilla paljon, siinä kun on loistavia harjoituksia ja sävellyksiä. Viimeisimpänä tunnilla olemme soittaneet s 22 Melancholy by Chopin sekä s 31 Larghetto by Händel. Tuosta Händelin sävellyksestä tein kotona oman version; näppäilen soittaessani lisäksi vapaita kieliä (vasemmalla kädellä). Tämä kahdesta eri syystä; se mielestäni sopii tuohon suht hidastempoiseen kappaleeseen sekä samalla saan tarkistettua, että sävelten puhtaus säilyy (varsinkin 4. asemaan siirryttäessä). Soitan siis jousella esim tahdissa 2 G:n normaaliin tapaan, mutta samalla soitan pizzicatona vapaata G-kieltä. Tällöin kuulen, että olen vireessä, toimii harjoitellessa hyvin. Sekä lisää myös samalla sorminäppäryyttä!
Ja oli mahtavaa päästä käymään selloni synnyinseuduilla eli Baijerissa, Saksassa huhtikuun lopulla!
Matkasin Müncheniin ja tietysti halusin nähdä, mistä selloni on tullut. Peter Benedekin paikka sijaitsee aivan Münchenin vanhan kaupungin keskellä, upean vanhan kirkon vieressä.
Hänen valmistamaa selloa voin kyllä suositella, aivan mahtava instrumentti. Aiemmin mainitsin ongelmasta, joka esiintyi varsinkin G-kieltä soittaessa; kun soitin 4-asemassa G-kieltä, soitin helposti samalla C-kieltä. Tuntui, että kieli painuu liiaksi otinlautaa vasten. Noh, tämänkin ongelma on hävinnyt. Kyse oli huonosta jousen käytöstäni, jossa on koko ajan parannettavaa, mutta tuokin ongelma oli käyttäjästä johtuva... ei itse instrumentista :)